Vanhin 9V

Tänään on vietetty Aaronin 9v synttäreitä. Tai no.. ei kait kovin voi viettämiseksi sanoa. Syntymäpäivä kuitenkin on tänään. Myöhemmin sitten kekkereitä tiedossa.

Tänä iltana istuin taas kokouksessa. Paljon ajatuksia päässä. Mitä jos asiat ei tulekaan menemään niin kuin olemme ajatelleet useamman vuoden. Mitä sitten. Vielä toivoa jonkin verran jäljellä. Ja sitten taistellaan jos tarve vaatii. Vavise virkamies!

Vielä huominen päivä kotona tuon toipilaan kanssa. Ei oikein ole edes saatu selvyyttä, että mikä pojalla on. Monenlaisia oireita. Mitäs jos ne tällä kertaa katoais ihan itsekseen. Aaronilla kyllä menneisyydessä muitakin outoja tauteja, kuten Kawasakin-tauti. Se oli erikoinen.

Kello näyttää taas paljon. Nukkumaan pitäisi mennä. Kuinkahan monta kertaa ensi yönä ollaan hereillä? Vastaus huomenna.

Tässäpä vielä päivän synttärisankari.

Maanantai jälleen

Taas on viikonloppu ohi. Isovanhemmat olivat käymässä parin yön reissun. Lapset (ja aikuiset) aina yhtä mielissään kun he ovat täällä.
Tänään oli äidin vuoro jäädä Aaronin kanssa kotiin. Mitälie mahatautia pukkaa. Toivottavasti ei kuitenkaan kaikille. Jospas sitä huomenna jo päästäisiin töihin ja kouluun.

Viikonloppuna Saku kävi lasten kanssa molempina päivinä luistelemassa tuossa lähikoulun kentällä. Voi sitä lasten riemua kun pääsivät luistimille. Noomikin ensi kertaa. Siimonilla odottaisivat kaksiteräiset luistimet. Josko jo seuraavalla kerralla hänkin lähtisi terien päälle.

Minä menen tänä iltana yhteen "kädenvääntökokoukseen". Tiedän jo nyt, että omat hermot on koitettava pitää kasassa... Mutta kukas sitä omien lasten etuja ajaisi jos ei itse. Katsotaan taas miten käy.

Nyt on lähdettävä hakemaan päiväkotilaisia ja iltapäiväkerholaista kotiin, niin ja Sakukin pitäisi napata matkalta kyytiin.

Niin se vain alkaa rullaamaan

siis arki. Kaksi työpäivää takana, kaksi päiväkotipäivää takana ja kaksi koulupäivää koululaisilla takana. Lapset ja aikuiset väsyneempiä illalla kuin lomalla. Huisketta on aamuisin riittänyt, kun kaikkien tarvitsee lähteä samaan aikaan, mutta vielä ainakin onnistunut. Ja nythän mennään valoa kohti. Mieli virkistyy, ajatukset selkeytyy ja jaksaminen lisääntyy. Ihanaa!

Huomenna on heti aamusta Siimonin lääkärineuvola. Joten taas on oltava skarppina, että ehditään ensin viemään Aaron ja Seela kouluun sekä Noomi päiväkotiin. Meiltä kun on matkaa lasten koululle ja päiväkotiin noin 13km, niin viedään sitten aamuisin itse. Iltapäivisin koululaisilla on mahdollisuus taksiin. Hyvin usein kyllä haen heidät samalla kun haen pienemmät päiväkodista.
Ensi syksystä lähtien (toivottavasti) Noomi vaihtaa sitten saman katon alle missä Aaron ja Seela ovat jo koulussa. Noomi menee Playschooliin. Aloittaa siellä viisi junioireiden eli viisi vuotiaiden ryhmässä ja jatkaa sitten senioreiden eli eskarin kautta enkkuluokalle kouluun. Aaron ja Seela siis ovat jo enkkuluokalla.

Mutta nyt saunaan. Saku tuolla tuntuu nukkuvan. Nukahti nukuttaessaan Siimonia. Mutta saunakaveria olen vailla, joten aion herättää hänet. Kellokin on vasta 21.02.

Arki alkamassa

Huomenna se sitten alkaa. Arki. Aamulla kello soi 6.00. Kaikki ylös samaan aikaan, kaikki aamupalalla samaan aikaan, kaikki aamupesulla samaan aikaan, kaikki pukemassa samaan aikaan, kaikki ulkovaatteita etsimässä samaan aikaan ja vielä kaikkien pitäisi ehtiä autoonkin samaan aikaan. Tai no.. Saku nousee pyöränselkään.

Hirvittää vähän. Ehkäpä se taas tästä vähitellen. Loma oli tarpeeksi pitkä. Kaksi viikkoa ja kaksi päivää. Nyt on intoa ja voimia työhön. Ja niin, eihän tässä ole kuin kahdeksan viikkoa hiihtolomaan.

Tässä muutama elämänmakuinen kuva..

Uusi yritys

Koitetaas aloittaa tämä juttu uudestaan... Tiedän jo nyt, että haastavaa tulee olemaan, sillä viimeisten postauksien jälkeen olen aloittanut työt ja pienemmät lapset päiväkodin. Tietysti isommat koulutiellä ja mies töissä. Harrastukset vievät aikansa viikosta. Tohinaa siis riittää. Viikonloppuna sitten vain ollaan ja touhutaan perheen kesken.
Siitä on tämänhetkinen elämä tehty.

Jälleen ollaan loppuviikossa

Taas on jo torstai. Ja on vuorossa Noomin toinen muskari. Nyt on äitikin muistanut käydä ostamassa muskarikansion, ja tietty sellasen Hello Kittyn. Tämän viikon toinen projekti on ollut kirppari. Vein maanantaiaamuna kirpparille kampetta. Olen siten yrittänyt käydä näiden kahden pienimmän ja välillä vähän isompienkin kanssa siivoamassa pöytää. Helpompihan se ois yksin käydä. Kertaakaan ei ole ollut mahdollista kiertää muita pöytiä, mutta ehkäpä se onkin kaikkein tuottoisinta näin. ;)

Viikonloppuna tarttis jälleen jaksaa jatkaa muuttopakkausta. Tuntuu, että tavaraa riittää jälleen.. Laskettiin miehen kanssa, että tuosta kirjahyllystä tulee reilu 10 banaanilaatikkoa. Joten niitä varmaan tarttis lähtä jälleen hamstraamaan. Ollaan koitettu käydä varastokin todella reilulla kädellä läpi, jotta ei lähtis enää mitään ylimääräista mukaan uuteen kotiin.

Ja minä kun en tahdo jaksaa odottaa muuttoa. Saa laitettua kaikki omat kalusteet paikoilleen. Asutaan tällä hetkellä niin pienessä asunnossa, että "puolet" tavarasta on joko omassa tai ystävien varastossa. Toisin sanoen; pääsee vähän sisustamaan pitkästä aikaa. Ja tytöille on nyt luvattu se vaaleanpunainen huone. Äiti ei siitä kauheesti tykkää, mutta koitetaan saada siitä jonkinlainen kompromissi aikaiseksi. Aaronillehan on ihan sama mitä ympärillä on. Kunhan vaan Aku Ankat ja muuta sarjikset ovat käden ulottuvilla.

Tässä pari kuvaa meidän viimeisestä Raahen kodista.. Ja nythän ei siis enää asuta Raahessa.

Uusi viikko, uudet kujeet..

Niin sitten Noomikin lähti kolmen kuukauden loman jälkeen päiväkotiin. Kyllä hän oli sitä jo odottanutkin. Sinne jäi metsän reunalle vilkuttamaan. Lähtivät nimittäin samantien metsäretkelle. Prinsessareppu eväineen selässä. 

Me ajeltiin pikku-ukon kanssa kotiin ja odotellaan mummua saapuvaksi. Oli aamusella lähtenyt ajamaan. Tänään olis tarkotus mennä viemään kirpparille tavaraa. Muuttopakkausten lomassa sitä on kertynyt useampi banaanilaatikollinen. Lähinnä lasten vaatteita. Kaikkea mahdollista kokoa. Jospas sieltä asuntovelallisena muutaman setelin sais..

Tässäpä kuva heinäkuulta kun Siimonilla oli
virtsatietulehdus. Lääkettä laitettiin pään
kautta.